Aion laihduttaa nämä kirotut lihotut ylimääräiset kilot, kiinteytyä ja olla jälleen pieni, hoikka ja siro - se, jota kadehdittiin kauneuden ja pikkuisen vartalon ansiosta (vai takia?).
En aio lipsua takaisin anoreksian pauloihin, ehen! Se tietäisi vaan jälleen kerran jatkuvia osastoreissuja, tiputuksia, nenä-mahaletkuja, seurantaa, liikuntakieltoja... EI!
Tällä kertaa pudotan painoani terveellisesti ja maltillisesti! Eli EI järjetöntä liikuntaa 23,5/7 ja ruokana pari mandariiniä, pepsimaxia ja litratolkulla vettä. EI! Vaan monipuolinen ruokavalio - tosin lihan syöminen on mulle vaikeata ja kaiketi tiedostamattani lähes AINOA liha jota "kokkaan" - kana - palaa joka ikinen kerta mun tekemänä ihan pilalle. Olen todella.. suorastaan hysteerinen lihan suhteen: pelkään yli kaiken että se on edes pikkuisenkaan raakaa, ja vaikka joku Michelin-kokki olisi sen lihan kypsentänyt superkypsäksi, olen epäluuloinen ja lähes takuuvarmasti suurin osa lihasta jää syömättä.
Ainoastaan leivän päällä pystyn käyttämään lihaleikkeleitä, tosin niitäkin valikoivasti. Kana ja kalkkuna menee (tosin alkavat tulla jo korvista ulos, niin paljon olen niitä käyttänyt), ja ihan hiljattain kokeilin huvikseni ohuenohutta pippurikinkkua, jota joskus yläasteaikoinani söin mielelläni - ja huomasin pitäväni siitä!
Maitotuotteista käytän eniten juustoja - RAKASTAN niitä, onneksi! Olen osteoporootikko ja luustoni kaipaa kipeästi paljon kalkkia ja d-vitamiinia, joten saan kaiken tarvittavan kalkin juustoista, ja saan paljon vitamiineja kaikenlaisista hedelmistä ja kasviksista - syön nimittäin todella paljon hedelmiä jo pelkästään päivässä. Good for me! :)
Mutta hiilarit. Ne hiilarit. Ikuinen ongelma.
TIEDÄN että tarvitsen paljon hiilihydraatteja rankkojen urheiluharrastusteni takia, ja olen huomannut, että kelpuutan kyllä hyvin kuitupitoisen Ryvita -näkkileivän (suosittelen!), sekä myös välillä hapankorppua. Vaalea leipä - yleensäkin nopeat hiilarit ruoan muodossa ovat mulle ongelma. Hassua; välillä mulla on kausia jolloin syön paljon sokeripitoista mm. karkkia ja suklaata enkä niin hirveästi laske sitä pahaksi, mutta ruoassa nopeat hiilarit on ISO ongelma.
Juu.
Mutta entäs liikuntapuoli sitten?
Balettitreenit kaks kertaa viikossa.. and then what?
Se ei riitä. Täytyy saada lisätreeniä, monipuolista sellaista. Sekä aerobista kuntoilua saadakseni peruskuntoa kohotettua, hapenottokykyä paremmaksi, kuntosalilla core -treeniä (baletissa keskivartalon lihakset ovat niin tärkeässä asemassa, vaikuttavat koko tanssiin) sekä muutenkin koko vartalon lihaksiston ylläpitoa ja kiinteytystä. Ja jumppakuminauhalla jalkojen ja eritoten nilkkojen lihaksia (kärkkärityöskentelyyn) vahvistamaan. Plus venyttelyt isolla V:llä!
Mä oon taas kirjoittanut vaan "teoriaa". En just lainkaan omia fiiliksiä.
Mitä mä nykyisin olen?
Lihaksikas? Yeah, sallikaa mun nauraa!
Mutta musta tulee vielä hoikka.
Kaunis. Kapea. Siro. Hoikka. Laiha.
En halua olla mikään luuranko, vaikka haluankin olla sen verran laiha että esim. rintakehästä pikkasen näkyy pari luuta, vatsa on täysin litteä, reidet ovat niin kapeat että polvet erottuvat selvästi. Käsivarsien levein kohta on kyynärpää ja muuten ne ovat täysin kapeat ja kyynärpäänkin kohdalta litteät (jos ymmärrät mitä tarkotan), jalkapöydän ihon läpi näkyy aavistuksen verran luut. Haluan, että lonkkaluut törröttävät ja ehdottomasti selkärangan täytyy paistaa läpi, ja myös kylkiluut.
Haluan olla sen verran hoikka, että kasvot kapenevat niin että poskien pyöreys häviää juuri sen verran, että leukalinja selkenee, poskipäät korostuvat ja silmät näyttävät suuremmilta.
Mutta en yhtään sen laihempi.
Haluun olla ns. kauniin laiha!
 |
| Laura Wilson |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti